Tervetuloa yhdistyksemme kotisivuille!

Etelän-SYLIssä vuosi on lähtenyt toiveikkain mielin alkuun, sillä RAY:n joulukuun puolivälissä julkistetun alustavan päätöksen mukaan, olemme saamassa vuosille 2012-2014 kohdennettua toiminta-avustusta. Lopullinen päätös sinetöidään valtioneuvoston kokouksessa tammi-helmikuun vaihteessa.

Toimintaa on toki luvassa jo ennen sitä: kahvihetket jatkuvat perinteisesti joka torstai tammikuun ensimmäiseltä viikolta alkaen ja läheisten ja sairastavien vertaistukiryhmät kokoontuvat molemmat tammikuun puolella.

Projektikoordinaattori Henriika Maikku päätti lähteä koettelemaan siipiään toisaalle ja Henriikan löydät jatkossa osoitteesta www.hetki.org

Minulla onkin nyt sitten ilo saattaa projekti, jota neljä vuotta sitten haimme silloisen hallituksen kanssa RAY:ltä, päätökseen ja aloittaa uudet suunnitelmat toiminta-avustuksen sallimissa puitteissa. Tuntuu hienolta olla taas toiminnassa mukana ja päästä tekemään työtä tärkeän asian puolesta pitkän kotiäitivaiheen jälkeen. Kuullaan ja tavataan.

Uura-Liina Lahti

Lue uusin jäsenkirje täältä.

KANNANOTTO

Julkaisuvapaa 15.11.2011

Mitä useampi diagnoosi sitä vähäisempi hoito?

Kun syömishäiriötä sairastavan sairaus pitkittyy, takana on usein hoidon repaleisuus ja kykenemättömyys ymmärtää psyykkisten ongelmien kokonaiskuvaa.

Etelän-SYLI ry:n kokemusten mukaan monista eri ongelmista kärsivien sairastavien määrä näyttää olevan kasvussa. Kaksoisdiagnoosin saaneet kärsivät syömishäiriön lisäksi jostain muusta mielenterveyden häiriöstä. Erityisen usein syömishäiriöihin liittyy masennus, ahdistuneisuushäiriö, mielialahäiriö, persoonallisuushäiriö tai päihdeongelmia. Kun sairastavan oireet niputetaan liiaksi pelkän syömishäiriödiagnoosin sisään, ei todellisia ongelmia ja syitä sairastumiseen tavoiteta, eikä sairastavalla ole mahdollisuutta saada hoidosta sellaista hyötyä, joka johtaisi todelliseen toipumiseen.

Monista eri ongelmista kärsivien paranemisennuste on huonompi kuin niiden, joilla on vain yksi häiriö, eivätkä tavanomaiset hoitomallit vastaa parhaalla mahdollisella tavalla tämän potilasryhmän tarpeisiin. Kaksoisdiagnoosipotilaat joutuvat edelleen tilanteisiin, joissa heidän todetaan olevan ”väärässä” hoitopaikassa, ja heitä pompotellaan eri hoitopaikkojen välillä pahimmillaan niin, ettei mikään yksikkö ole halukas heitä hoitamaan.

Voi olla, että näennäisesti on helpompaa ja vaivattomampaa organisoida hoito siten, että jokainen ongelma hoidetaan omassa erityisyksikössään. Järjestelmälähtöisellä kehittämisellä saadaan aikaan hienon näköisiä ja kuuloisia malleja, mutta pitkällä tähtäimellä lähtökohta on kestämätön. Sirpaleinen ja hajanainen hoito edesauttaa erilaisten oireiden kroonistumista ja lamauttaa ihmisiä toivottomuuteen ja avuttomuuteen.

Päihdeongelmien puolella kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoon on viime vuosina keskitytty kiitettävällä tavalla ja Käypä hoito-suosituksen mukaan integroitu eli yhdistetty hoito on ilmeisesti tehokkaampaa kuin kahteen eri paikkaan jaettu hoito. Päihdepuolen kokemusten viitoittamana esitämmekin, että myös syömishäiriöiden osalta kaksoisdiagnoosipotilaan hoidossa tulee kiinnittää systemaattisesti huomiota sekä syömishäiriöiden että muiden mielenterveyden häiriöiden hoitoon.

Syömishäiriöoireet usein ylläpitävät tai pahentavat muuta psyykkistä oireilua, ja toisaalta psyykkinen paha olo voimistaa syömishäiriöoireita. Ihminen tarvitsee tällöin kokonaisvaltaista tukea kaikkiin vaikeuksiinsa. Integroidussa hoitomallissa sama taho hoitaa molempia häiriöitä joko samanaikaisesti tai jaksottaisesti niin, että toipuvan kannalta jatkuva, turvallinen hoitosuhde säilyy.

Tarvitsemme laaja-alaista osaamista ja yhdistettyä lähestymistapaa, kun haluamme  saavuttaa kestäviä tuloksia pitkäaikaisen syömishäiriön hoidossa.

Lisätietoja:

Niko Heikka, puheenjohtaja

puh. 040 5074744

Henriika Maikku, projektikoordinaattori

puh. 040 4168409

KANNANOTTO

Ovatko aikuiset syömishäiriötä sairastavat unohdettu?

Hyksin psykiatrian vastaava ylilääkäri Sami Pirkola kertoi Helsingin Sanomissa 31.7.2011, että syömishäiriöihin erikoistuneeseen yksikköön halutaan nuoria potilaita. On järkyttävää ja inhimillisesti täysin kestämätöntä, että pitkään sairastaneet  ja aikuiset jäävät avun ulkopuolelle. Pirkolan mukaan pitkään sairastaneet eivät hyödy klinikan hoidosta. Jos näin on, katsomme että hoitavan tahon tulee arvioida vakavasti omia hoitokäytäntöjään.

Etelän SYLI ry:n asiakaskunta koostuu pääasiassa aikuisista syömishäiriötä sairastavista. Useimmilla sairaus on alkanut jo nuoruudessa ja kokonaisvaltaisen toipumisen jäätyä kesken, sairaus on joko jatkunut aikuisuuteen asti tai puhjennut elämän haasteissa uudelleen. Lasten syömishäiriöiden hoitojaksot ovat jo vuosia olleet aivan liian lyhyitä, jotta kokonaisvaltainen toipuminen olisi ollut mahdollista. Yhteiskunnalle yksikin alle kolmekymppinen syömishäiriön takia sairaseläkkeelle passitettu on liikaa. Puhumattakaan inhimillisestä tragediasta sairastavan osalta.

Somaattiseen tilaan ja syömiskäyttäytymiseen keskittyvä hoito ei riitä syömishäiriöön liittyvien tunnetasolla olevien vaikeuksien hoitoon. Potilaille ei aina anneta julkisen hoidon puolella tilaa ja mahdollisuutta puhua tunteistaan sekä harjoitella niiden turvallista kokemista. Pahimmillaan tunteistaan puhuva ja ne esille tuova syömishäiriöitä sairastava potilas koetaan vaikeaksi ja hoitoa vastustavaksi. Toipuakseen sairastava tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa. Tunnemaailman ja siihen liittyvän kielteisten ajattelumallien hoito on toipumisessa ensiarvoisen tärkeää.

Hoitohenkilökunta ei aina tunne eroa syömishäiriöistä kumpuavan ahdistuksen ja persoonallisuus- tai mielialahäiriöistä syntyvän reagoinnin välillä. Tämä johtaa usein vääriin lisädiagnooseihin, sekä hoitojaksojen ennen aikaiseen katkaisemiseen.

Jokainen ihminen ansaitsee avun ja tuen sitä tarvitessaan. Jokainen meistä.

Syömishäiriöiden hoito on lyhytjänteistä ja koordinoimatonta

Vaikka kiinnostus hoidon kehittämistä kohtaan onkin lisääntynyt viime vuosina, Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n jäsenyhdistysten kokemusten mukaan syömishäiriöiden hoidossa on merkittäviä puutteita.

Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta syömishäiriöiden hoito on poukkoilevaa ja sekavaa. Somaattisen ja psyykkisen hoidon eriaikaisuus, lyhytjänteisyys ja koordinoimattomuus ovat keskeisiä epäkohtia sekä avo- että sairaalahoidossa. Syömishäiriöiden hoidossa painotettu moniammatillisuus näyttäytyy potilaalle ja hänen läheisilleen usein pirstaleisena järjestelmänä, jonka langat eivät ole kenenkään hallussa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon eri alojen keskinäinen keskustelemattomuus kuormittaa sairastunutta, joka nykytilanteessa kiertää ammattilaiselta toiselle samoja asioita toistellen. Käytännössä esimerkiksi kallis ja onnistunutkin sairaalajakso voi valua hukkaan sen vuoksi, että sairastunut ei saa tarvitsemaansa tukea avohoidossa. Kaiken kaikkiaan hoitoajat niin avo- kuin sairaalahoidossa ovat liian lyhyitä ja anoreksiakeskeisessä hoidossa painon nousua pidetään edelleen keskeisenä hoidon onnistumisen mittarina.

Nykykokemus on, että potilaita ei nähdä riittävästi yksilöinä, vaan heidät yritetään sovittaa sellaiseen hoitoputkeen ja hoitomalliin, joka soveltuu tietyllä tapaa oireileville ja tietyssä vaiheessa sairautta oleville potilaille. Moniongelmaisuus koetaan hankalaksi myös psykiatrisessa hoidossa, vaikka syömishäiriöiden oirekuva on usein varsin moninainen, pitkäkestoisen sairastamisen myötä muuttuva ja siihen sisältyy toisinaan myös muuta mielenterveydellistä oireilua.

Pahimmillaan syömishäiriöitä sairastava jää kokonaan hoidon ulkopuolelle. Pääkaupunkiseudulla erikoissaaranhoidon puolella hoito keskittyy akuuttiin somaattisen tilan ja oireilun katkaisemiseen, jonka jälkeen sairastava lähetetään aluepoleille, joissa hoito käsitetään 1-2 krt kuukaudessa tapahtuvana seurantana. Mitä huonommin sairastava istuu yhden perusdiagnoosin kategoriaan, sitä todennäköisemmin hän jää kokonaan ilman syömishäiriöhoitoa. Kuitenkin ainoastaan pitkäjänteisellä hoidolla saavutetaan ihmisen kokonaisvaltainen, kestävä toipuminen.

Palautekysely

Olemme kiitollisia jos jaksat vastata lyhyeen palautekyselyyn ja antaa kommenttisi sivujen kehitystä varten.

Jäseneksi

Liity yhdistyksen jäseneksi täyttämällä tämä lomake!