Psykoterapia on psyykkisten ongelmien ja erilaisten elämän kriisivaiheiden hoitamista keskustelun avulla yhteistyössä terapeutin kanssa. Terapia voi muodoltaan olla hyvin monenlaista ja se voi olla yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiaa.
Terapian kesto on hyvin yksilöllistä asiakkaasta ja hänen tilanteestaan riippuen: ns. kriisiterapia voi olla kestoltaan noin 10 kertaa ja pitkäaikainen terapia puolestaan 2-3 vuoteen.
Psykoterapiaa antaa aina terapiakoulutuksen käynyt henkilö, joka on peruskoulutukseltaan esimerkiksi psykologi, psykiatri, erikoissairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä tai teologi. Terapeuttina voi toimia kuka tahansa, mutta psykoterapeutti-nimitystä voi käyttää vain henkilö, joka on saanut siihen oikeuden Valviralta (ent. TEO).
Tutkimusten mukaan psykoterapia on tuloksellista ja vaikutukset ovat positiivisia. Noin 80% asiakkaista voi psykoterapian jälkeen paremmin kuin vastaavista ongelmista kärsivät ilman terapiaa. Tuloksellisuuteen näyttää eniten vaikuttavan terapeutin ja asiakkaan toimiva yhteistyösuhde.
Psykoterapian hinta
Psykoterapeutit ovat useimmiten yksityisesti palveluitaan tarjoavia ammatinharjoittajia, jotka veloittavat palveluistaan suositusten mukaisesti. Terapiamaksu on yksilötapaamisissa yleisimmin 60-90 euroa käynniltä.
Kelan kuntoutuksena kustantamassa psykoterapiassa KELA maksaa osan psykoterapeutin palkkiosta, jolloin kuntoutujan omavastuuosuudeksi jää yleisimmin 8-27 euroa käyntikerralta.
Kaupungeilta on mahdollista hakea ns. Valtava-rahoitusta omaan terapiaan, mikäli Kela ei sitä kustanna. Tätä kannattaa kysellä tarkemmin omalta hoitavalta lääkäriltä. Valtava-rahoitteisessa terapiassa asiakkaan maksettavaksi jää suurinpiirtein sama omavastuu kuin Kelan kustantamissa terapioissa.
Julkisen puolen terapiapalveluita (esimerkiksi Lapinlahdessa tai psykiatrian poliklinikoilla) on tarjolla hyvin vähän ja tällöin potilas saa hyvin harvoin valita oman terapeuttinsa. Julkisen puolen palveluista asiakas ei joudu maksamaan.
Oma terapeutti
Jokainen kuntoutuja hakee oma-aloitteisesti oman terapeuttinsa omakustanteista, KELAn tai esim. kaupungin kustantamaa terapiaa varten. Terapeutin valintaan kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa, sillä terapiasuhteen ja toipumisen kannalta on tärkeää että henkilökemiat ja luottamussuhde terapeuttiin toimivat. Terapeutteja voi etsiä kätevästi esimerkiksi terapeutit.fi -hakupalvelun avulla.
Terapeuttia etsiessä kannattaa myös pohtia omia tavoitteita ja toiveita terapian suhteen, jotta osaat tarvittaessa esittää kysymyksiä myös terapeuttiehdokkaallesi.
Millaisia odotuksia ja ajatuksia sinulla on terapian suhteen?
Millaista terapiaa toivoisit?
Kuinka hyvin pystyt sitoutumaan terapiassa käymiseen?
Oletko valmis keskustelemaan ruoasta, painosta ja laihduttamisesta terapiassa? Oletko valmis astumaan vaa’alle mikäli tarpeellista?
Mitä omia tavotteita sinulla on hoidon suhteen?
Oletko valmis kokeilemaan uusia keinoja ja sairautesi voittamiseksi?
Minkälainen terapiamalli tuntuu sinusta lähtökohtaisesti parhaimmalta? Mitä vaihtoehtoja sinulla on valittavanasi?
Terapeuttiin otetaan useimmiten yhteyttä puhelimitse. Haastattelukäyntejä on yleensä muutamia. Nämä asiakas maksaa itse.
Eri terapiamuodot ja -suuntaukset
Suomessa valtaosa yksityissektorin terapeuteista toteuttavat pitkäaikaista kognitiivista psykoterapiaa. Suuntautumisvaihtoehtoja kuitenkin on myös muita eikä niitä missään nimessä tule unohtaa. Monet terapeutit myös yhdistelevät eri terapiasuuntausten parhaita ominaisuuksia omaksi työtavakseen.
Kognitiivinen terapia
Kognitiivisessa psykoterapian taustaoletuksena on, että henkilön ajatukset ja mielikuvat (kognitiot) ovat yhteydessä hänen tunteisiinsa ja käyttäytymiseensä. Hoidon lähtökohtana on usein jokin henkilön kokema epämieluisa tunne kuten masennus tai ahdistus, johon liittyviä kognitiota tutkitaan terapiassa. Terapian tavoitteena on tunnistaa ja muuttaa näitä hyvinvointia rajoittavia ja epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja sekä kehittää niiden tilalle uusia ongelmanratkaisutaitoja ja selviytymiskeinoja.
Potilas ja terapeutti tekevät yhdessä suunnitelmat terapian tavoitteista, terapiakäytännöistä ja potilaan omasta työskentelystä terapiaistuntojen välillä. Uusia suhtautumistapoja voidaan kokeilla arkielämässä terapiaistuntojen välillä erilaisten ”kotitehtävien” avulla.
Toinen laajasti Suomessa vaikuttanut terapiasuuntaus on Sigmund Freudin ja hänen seuralaistensa kehittämä psykoanalyysi. Psykoanalyysi on hyvin pitkä terapiamuoto ja siinä sitoudutaan tapaamaan terapeuttia vähintään kolme kertaa viikossa.
Psykoanalyysin tavoitteena on saada tiedostamattomia pyrkimyksiä tietoiseksi. Psykoanalyysissä puhutaan vapaan assosiaation menetelmässä, jossa analyytikko rohkaisee analysoitavaa pukemaan sanoiksi mahdollisimman tarkkaan mielessä liikuvia asioita, tunteita ja fantasioita.
Psykoanalyyttisen teorian mukaan varhaisten ihmissuhteiden yhteydessä syntyneet ristiriidat vaikuttavat elämään jatkuvasti ja niillä on taipumusta toistua myöhemmissä ihmissuhteissa. Näitä käsitellään myös terapiassa. Analyysin kuluessa potilas tulee vähitellen tietoiseksi siitä, miten hän toistaa vanhoja käyttäytymismallejaan yhä uudelleen.
Psykoanalyyttinen psykoterapia
Psykoanalyyttisessa psykoterapiassa potilaat istuvat vastakkain. Painopiste on enemmän ajankohtaisen elämän vaikeuksissa kuin menneisyyden tapahtumissa.
Perheterapia
Perheterapiassa tutkitaan ja pyritään ymmärtämään perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita kokonaisuudessa tai sen yksittäisten perheenjäsenten häiriöitä ja niiden aiheuttamia huolia.
Ensisijaisena tavoitteena on perheen sisäisen vuorovaikutuskokonaisuuden muuttuminen sellaiseksi että se mahdollistaa yksittäisten perheenjäsenten fyysisen ja psyykkisen terveyden. Terapia pyrkii tukemaan perhettä löytämään omia voimavaroja siinä tilanteessa, jonka perhe kokee vaikeaksi.
Hahmoterapia
Hahmoterapian (gestaltterapia) mukaan ihmistä ahdistaa se, että hän ei elä nykyhetkessä vaan tulevaisuudessa. Hän ennakoi, odottaa ja pelkää tulevaa. Terapian tarkoituksena on lisätä asiakkaan tietoisuutta nykyhetkestä ja opettaa häntä myös elämään tässä hetkessä, jotta ahdistus helpottaa. Terapiassa asiakas oppii luopumaan selityksistä ja ymmärtää, että hän on itse vastuussa tunteistaan ja reaktioistaan.
Luovat terapiat
Luovissa terapioissa on tavoitteena tarjota kuntoutujalle mahdollisuus avata ja eheyttää omaa sisintä, hätyytellä uutta luovat voimat ulos ahtaista koloistaan elämän rakennustarpeiksi ilman teknisen osaamisen vaatimuksia. Lopputuloksen laatu ei ole tärkeää, vaan sen tekeminen prosessina.
Luovuusterapiat käyttävät usein hyväkseen ei-sanallisten taidelajien menetelmiä.
Musiikkiterapia
Musiikkiterapiassa käytetään asiakkaan ja terapeutin välisessä vuoruvaikutussuhteessa puheen rinnalla musiikkia sekä musiikkiin yhdistettyjä muita taiteen muotoja. Asiakkaalta ei vaadita minkänlaisia musiikillisia taitoja. Terapiassa luova prosessi on tärkeintä ja musiikki toimii terapian välineenä. Luovan toiminnan avulla pyritään auttamaan asiakkaan itseymmärryksen lisääntymistä.
Fysioakustinen tuoli on tietokoneohjattu tuoli, jossa matalajaksoista ääntä kohdistetaan ihmisen kehoon tuolin avulla. Tuolin sisälle on rakennettu kaijuttimia, joista tuotetaan ihmisen kehoon puhdasta siniääntä. Yksinkertaisessa siniäänessä on vain yksi ääniaalto, joka värähtelee kehossa esteettömästi. Keho alkaa hoidon aikana resonoida äänen mukana. Pääasiallisina vaikutusalueina on todettu ääreisverenkierron ja aineenvaihdunnan vilkastuminen, verenpaineen laskeminen ja lihasten rentoutuminen.
Muita musiikkiterapian menetelmiä voi olla mm. musiikin kuuntelu, musiikkimaalaus, soittaminen ja rentoutus.
Kuvataideterapia
Kuvataideterapiassa asiakas kuvaa tunteitaan maalaamalla, piirtämällä, muovailemalla tai rakentamalla. Terapeutti voi keskustella asiakkaan kanssa jo töitä tehdessä tai vasta valmiista työstä. Tekeminen on kuitenkin tärkeintä eikä puhuminen ole aina edes tarpeen. Syntyneet kuvat ovat terapian tärkein työväline.
Kirjallisuusterapia
Kirjallisuusterapiaryhmässä voidaan kirjoittaa, lukea, kuunnella ja keskustella. Terapiassa voidaan käyttää esim. runoa, satua tai elämäkertaa. Kirjallisuusterapiaa käytetään usein yhdistettynä muuhun hoitoon/kuntoutukseen.
Psykodraama
Psykodraamaa käytetään terapeuttisena menetelmänä pääasiallisesti ryhmissä. Psykodraaman avulla voidaan tutkia yksilön sisäistä maailmaa, rooleja ja ihmissuhteita erilaisten draamallisten ja toiminnallisten menetelmien avulla. Psykodraamassa tavoitteena on itsetuntemuksen lisääntyminen ja persoonallisuuden eheytyminen.
Keskeisimpiä psykodraamassa käytettyjä toimintamalleja ovat Morenon kehittämät kolme tekniikkaa.
Roolinvaihto: Roolinvaihto on psykodraaman tärkein tekniikka. Yhden draaman aikana suoritetaan yleensä kymmeniä roolinvaihtoja. Roolinvaihdossa päähenkilö ja apuhenkilö vaihtavat rooleja.
Kaksoisolento: Kaksoisolentotekniikalla päähenkilö esittää itseään ja hänen tukenaan on apuhenkilö, joka liikkuu, toimii ja käyttäytyy kuten päähenkilö. Hän ei kuitenkaan ole päähenkilön jäljitelmä vaan hänen ilmaisevampi jatkeensa.
Peili: Peilitekniikalla apuhenkilö ottaa päähenkilön roolin ja oikea päähenkilö istuu katsomossa. Apuhenkilö pyrkii ilmaisemaan päähenkilön tunteita sanoin ja liikkein, jopa liioitellen. Peilitekniikalla päähenkilö näkee itsensä muiden silmin.
Psykoterapia
Mitä psykoterapia tarkoittaa?
Psykoterapia on psyykkisten ongelmien ja erilaisten elämän kriisivaiheiden hoitamista keskustelun avulla yhteistyössä terapeutin kanssa. Terapia voi muodoltaan olla hyvin monenlaista ja se voi olla yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiaa.
Terapian kesto on hyvin yksilöllistä asiakkaasta ja hänen tilanteestaan riippuen: ns. kriisiterapia voi olla kestoltaan noin 10 kertaa ja pitkäaikainen terapia puolestaan 2-3 vuoteen.
Psykoterapiaa antaa aina terapiakoulutuksen käynyt henkilö, joka on peruskoulutukseltaan esimerkiksi psykologi, psykiatri, erikoissairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä tai teologi. Terapeuttina voi toimia kuka tahansa, mutta psykoterapeutti-nimitystä voi käyttää vain henkilö, joka on saanut siihen oikeuden Valviralta (ent. TEO).
Tutkimusten mukaan psykoterapia on tuloksellista ja vaikutukset ovat positiivisia. Noin 80% asiakkaista voi psykoterapian jälkeen paremmin kuin vastaavista ongelmista kärsivät ilman terapiaa. Tuloksellisuuteen näyttää eniten vaikuttavan terapeutin ja asiakkaan toimiva yhteistyösuhde.
Psykoterapian hinta
Psykoterapeutit ovat useimmiten yksityisesti palveluitaan tarjoavia ammatinharjoittajia, jotka veloittavat palveluistaan suositusten mukaisesti. Terapiamaksu on yksilötapaamisissa yleisimmin 60-90 euroa käynniltä.
Kelan kuntoutuksena kustantamassa psykoterapiassa KELA maksaa osan psykoterapeutin palkkiosta, jolloin kuntoutujan omavastuuosuudeksi jää yleisimmin 8-27 euroa käyntikerralta.
Kaupungeilta on mahdollista hakea ns. Valtava-rahoitusta omaan terapiaan, mikäli Kela ei sitä kustanna. Tätä kannattaa kysellä tarkemmin omalta hoitavalta lääkäriltä. Valtava-rahoitteisessa terapiassa asiakkaan maksettavaksi jää suurinpiirtein sama omavastuu kuin Kelan kustantamissa terapioissa.
Julkisen puolen terapiapalveluita (esimerkiksi Lapinlahdessa tai psykiatrian poliklinikoilla) on tarjolla hyvin vähän ja tällöin potilas saa hyvin harvoin valita oman terapeuttinsa. Julkisen puolen palveluista asiakas ei joudu maksamaan.
Oma terapeutti
Jokainen kuntoutuja hakee oma-aloitteisesti oman terapeuttinsa omakustanteista, KELAn tai esim. kaupungin kustantamaa terapiaa varten. Terapeutin valintaan kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa, sillä terapiasuhteen ja toipumisen kannalta on tärkeää että henkilökemiat ja luottamussuhde terapeuttiin toimivat. Terapeutteja voi etsiä kätevästi esimerkiksi terapeutit.fi -hakupalvelun avulla.
Terapeuttiin otetaan useimmiten yhteyttä puhelimitse. Haastattelukäyntejä on yleensä muutamia. Nämä asiakas maksaa itse.
Eri terapiamuodot ja -suuntaukset
Suomessa valtaosa yksityissektorin terapeuteista toteuttavat pitkäaikaista kognitiivista psykoterapiaa. Suuntautumisvaihtoehtoja kuitenkin on myös muita eikä niitä missään nimessä tule unohtaa. Monet terapeutit myös yhdistelevät eri terapiasuuntausten parhaita ominaisuuksia omaksi työtavakseen.
Kognitiivinen terapia
Kognitiivisessa psykoterapian taustaoletuksena on, että henkilön ajatukset ja mielikuvat (kognitiot) ovat yhteydessä hänen tunteisiinsa ja käyttäytymiseensä. Hoidon lähtökohtana on usein jokin henkilön kokema epämieluisa tunne kuten masennus tai ahdistus, johon liittyviä kognitiota tutkitaan terapiassa. Terapian tavoitteena on tunnistaa ja muuttaa näitä hyvinvointia rajoittavia ja epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja sekä kehittää niiden tilalle uusia ongelmanratkaisutaitoja ja selviytymiskeinoja.
Potilas ja terapeutti tekevät yhdessä suunnitelmat terapian tavoitteista, terapiakäytännöistä ja potilaan omasta työskentelystä terapiaistuntojen välillä. Uusia suhtautumistapoja voidaan kokeilla arkielämässä terapiaistuntojen välillä erilaisten ”kotitehtävien” avulla.
Kognitiivisia terapeutteja löytyy Helsingissä esimerkiksi
Syömishäiriökeskukselta
Lisää tietoa kognitiivisesta terapiasta ja terapeuttihaku
Kognitiivisen psykoterapian yhdistys
Psykodynaamiset terapiat
Toinen laajasti Suomessa vaikuttanut terapiasuuntaus on Sigmund Freudin ja hänen seuralaistensa kehittämä psykoanalyysi. Psykoanalyysi on hyvin pitkä terapiamuoto ja siinä sitoudutaan tapaamaan terapeuttia vähintään kolme kertaa viikossa.
Psykoanalyysin tavoitteena on saada tiedostamattomia pyrkimyksiä tietoiseksi. Psykoanalyysissä puhutaan vapaan assosiaation menetelmässä, jossa analyytikko rohkaisee analysoitavaa pukemaan sanoiksi mahdollisimman tarkkaan mielessä liikuvia asioita, tunteita ja fantasioita.
Psykoanalyyttisen teorian mukaan varhaisten ihmissuhteiden yhteydessä syntyneet ristiriidat vaikuttavat elämään jatkuvasti ja niillä on taipumusta toistua myöhemmissä ihmissuhteissa. Näitä käsitellään myös terapiassa. Analyysin kuluessa potilas tulee vähitellen tietoiseksi siitä, miten hän toistaa vanhoja käyttäytymismallejaan yhä uudelleen.
Psykoanalyyttinen psykoterapia
Psykoanalyyttisessa psykoterapiassa potilaat istuvat vastakkain. Painopiste on enemmän ajankohtaisen elämän vaikeuksissa kuin menneisyyden tapahtumissa.
Perheterapia
Perheterapiassa tutkitaan ja pyritään ymmärtämään perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita kokonaisuudessa tai sen yksittäisten perheenjäsenten häiriöitä ja niiden aiheuttamia huolia.
Ensisijaisena tavoitteena on perheen sisäisen vuorovaikutuskokonaisuuden muuttuminen sellaiseksi että se mahdollistaa yksittäisten perheenjäsenten fyysisen ja psyykkisen terveyden. Terapia pyrkii tukemaan perhettä löytämään omia voimavaroja siinä tilanteessa, jonka perhe kokee vaikeaksi.
Hahmoterapia
Hahmoterapian (gestaltterapia) mukaan ihmistä ahdistaa se, että hän ei elä nykyhetkessä vaan tulevaisuudessa. Hän ennakoi, odottaa ja pelkää tulevaa. Terapian tarkoituksena on lisätä asiakkaan tietoisuutta nykyhetkestä ja opettaa häntä myös elämään tässä hetkessä, jotta ahdistus helpottaa. Terapiassa asiakas oppii luopumaan selityksistä ja ymmärtää, että hän on itse vastuussa tunteistaan ja reaktioistaan.
Luovat terapiat
Luovissa terapioissa on tavoitteena tarjota kuntoutujalle mahdollisuus avata ja eheyttää omaa sisintä, hätyytellä uutta luovat voimat ulos ahtaista koloistaan elämän rakennustarpeiksi ilman teknisen osaamisen vaatimuksia. Lopputuloksen laatu ei ole tärkeää, vaan sen tekeminen prosessina.
Luovuusterapiat käyttävät usein hyväkseen ei-sanallisten taidelajien menetelmiä.
Musiikkiterapia
Musiikkiterapiassa käytetään asiakkaan ja terapeutin välisessä vuoruvaikutussuhteessa puheen rinnalla musiikkia sekä musiikkiin yhdistettyjä muita taiteen muotoja. Asiakkaalta ei vaadita minkänlaisia musiikillisia taitoja. Terapiassa luova prosessi on tärkeintä ja musiikki toimii terapian välineenä. Luovan toiminnan avulla pyritään auttamaan asiakkaan itseymmärryksen lisääntymistä.
Fysioakustinen tuoli on tietokoneohjattu tuoli, jossa matalajaksoista ääntä kohdistetaan ihmisen kehoon tuolin avulla. Tuolin sisälle on rakennettu kaijuttimia, joista tuotetaan ihmisen kehoon puhdasta siniääntä. Yksinkertaisessa siniäänessä on vain yksi ääniaalto, joka värähtelee kehossa esteettömästi. Keho alkaa hoidon aikana resonoida äänen mukana. Pääasiallisina vaikutusalueina on todettu ääreisverenkierron ja aineenvaihdunnan vilkastuminen, verenpaineen laskeminen ja lihasten rentoutuminen.
Muita musiikkiterapian menetelmiä voi olla mm. musiikin kuuntelu, musiikkimaalaus, soittaminen ja rentoutus.
Kuvataideterapia
Kuvataideterapiassa asiakas kuvaa tunteitaan maalaamalla, piirtämällä, muovailemalla tai rakentamalla. Terapeutti voi keskustella asiakkaan kanssa jo töitä tehdessä tai vasta valmiista työstä. Tekeminen on kuitenkin tärkeintä eikä puhuminen ole aina edes tarpeen. Syntyneet kuvat ovat terapian tärkein työväline.
Kirjallisuusterapia
Kirjallisuusterapiaryhmässä voidaan kirjoittaa, lukea, kuunnella ja keskustella. Terapiassa voidaan käyttää esim. runoa, satua tai elämäkertaa. Kirjallisuusterapiaa käytetään usein yhdistettynä muuhun hoitoon/kuntoutukseen.
Psykodraama
Psykodraamaa käytetään terapeuttisena menetelmänä pääasiallisesti ryhmissä. Psykodraaman avulla voidaan tutkia yksilön sisäistä maailmaa, rooleja ja ihmissuhteita erilaisten draamallisten ja toiminnallisten menetelmien avulla. Psykodraamassa tavoitteena on itsetuntemuksen lisääntyminen ja persoonallisuuden eheytyminen.
Keskeisimpiä psykodraamassa käytettyjä toimintamalleja ovat Morenon kehittämät kolme tekniikkaa.
Roolinvaihto: Roolinvaihto on psykodraaman tärkein tekniikka. Yhden draaman aikana suoritetaan yleensä kymmeniä roolinvaihtoja. Roolinvaihdossa päähenkilö ja apuhenkilö vaihtavat rooleja.
Kaksoisolento: Kaksoisolentotekniikalla päähenkilö esittää itseään ja hänen tukenaan on apuhenkilö, joka liikkuu, toimii ja käyttäytyy kuten päähenkilö. Hän ei kuitenkaan ole päähenkilön jäljitelmä vaan hänen ilmaisevampi jatkeensa.
Peili: Peilitekniikalla apuhenkilö ottaa päähenkilön roolin ja oikea päähenkilö istuu katsomossa. Apuhenkilö pyrkii ilmaisemaan päähenkilön tunteita sanoin ja liikkein, jopa liioitellen. Peilitekniikalla päähenkilö näkee itsensä muiden silmin.
Lisää tietoa psykodraamasta
http://www.psykodraama.fi
Muita: tanssiterapia, joogaterapia, valokuvausterapia