Ensimmäinen hoitokontakti on useimmiten oma terveysasema, mutta se voi myös olla yksityinen lääkäri tai työterveyslääkäri tai YTHS:n lääkäri, elämäntilanteesta riippuen.
Terveysasemat
Oman alueesi terveyskeskus on usein ensimmäinen paikka, josta lähteä aloittamaan hoidon metsästys. Varaa aika yleislääkärille tai mene päivystykseen.
Kaikki terveyskeskuslääkärit eivät välttämättä ole kovin kokeneita psykiatrian alalla, joten pienenä varoituksen sanana älä hermostu/loukkaannu jos he eivät tunnu ymmärtävän tai ottavan vakavasti tilannettasi. Muista, että tämä on vain ensimmäinen askel hoitoon ja luota siihen, että tulevat lääkärit ovat asiantuntevampia.
Kerro lääkärille tilanteesi ja vointisi mahdollisimman rehellisesti, älä vähättele. Pyydä lähetettä psykiatrian poliklinikalle tai päivystykseen.
YTHS – Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö
YTHS on siis yliopistoissa opiskelevien terveydenhoitokeskus, jossa on myös oma mielenterveyspuolensa. YTHS:llä on toimipisteissä oma syömishäiriöihin erikoistunut tiiminsä. Tänne hakeudutaan YTHS:n yleislääkärin vastaanotolta tai soittamalla MT-puolelle itse.
MT-puolella tavataan yleensä kahta eri psykiatria ja yhtä psykologia ns. arviointijaksolla, jonka jälkeen pohditaan hoidon jatkosta.
Yksityiset lääkäriasemat ja työterveys
Mikäli taloudellinen tilanne mahdollistaa yksityisten lääkäripalvelujen käytön tai työterveyspalvelut ovat käytettävissä, kannattaa hyödyntää niitä. Lääkäreille saa useimmiten ajan paljon nopeammin kuin terveyskeskuksessa ja palvelun taso on usein huomattavasti parempaa. Yksityisiltä lääkäreiltä voi pyytää ihan samat lähetteet kuin terveysasemien lääkäreiltäkin.
Syömishäiriökeskus
Syömishäiriökeskus on yksityinen syömishäiriöihin erikoistunut klinikka. Keskus tarjoaa palveluita Helsingissä, joskin kaikkien kuntien asukkaat voivat näihin yksiköihin tietysti hakeutua. Helsingissä toimii polikliniikan lisäksi myös yksityinen osasto, jonne pääsee erityisesti kaupungin maksusitoumuksella.
Keskukselle hakeudutaan soittamalla sinne itse. Kutsu arvioivaan haastatteluun tulee noin muutamassa viikossa. Keskuksella voit tavata psykiatria, ravitsemusterapeuttia tai aloittaa terapian. Yksityisenä klinikkana nämä palvelut tietysti maksavat.
Psykiatrian päivystys
Akuuttia vastaanottotoimintaa on Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella Tammiharjun sairaalassa, Lohjan sairaanhoitoalueella Paloniemen sairaalassa, Porvoon sairaanhoitoalueella Porvoon sairaalassa sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueella Kellokosken sairaalassa, Vantaalla Peijaksen sairaalassa ja Espoossa sekä Kauniaisissa Jorvin sairaalassa.
Helsinkiläisten psykiatrinen päivystys ja psykiatriset sairaalapalvelut sijaitsevat Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Auroran sairaalassa, joka on auki 24 tuntia vuorokaudessa.
Milloin voin mennä päivystykseen?
Päivystykseen voi hakeutua siis milloin vain, missä kunnossa tahansa silloin kun hätä on akuutti. Päivystykseen ei tarvita lähetettä terveyskeskuksesta, joskin sellainen voi olla.
Mitä päivystyksessä tapahtuu?
Sairaanhoitaja haastattelee sinua, jonka jälkeen odotat hetken kunnes pääset lääkärin vastaanotolle. Yhdessä lääkärin ja sairaanhoitajan kanssa arvioitte, millaisen hoidon tarpeessa olet. Mikäli tilanne niin vaatii, voidaan vastaanotolta ohjata suoraan päivystysosastolle lepäämään, kunnes jatkohoidosta on sovittu. Lääkäri voi laittaa myös täältä kiireellisen lähetteen psykiatrian poliklinikalle.
ÄLÄ EPÄRÖI HAKEUTUA PÄIVYSTYKSEEN, MIKÄLI OLOSI KOTONA TUNTUU SIETÄMÄTTÖMÄLTÄ TAI TOIVOTTOMALTA!
Psykiatrian poliklinikat
Myös psykiatrian poliklinikoilla on jonkin verran päivystys- ja kriisiaikoja (ainakin Helsingissä). Psykiatrian poliklinikoita on ympäri kaupunkia ja sinun toimipisteesi määräytyy aina kulloisen asuinpaikkasi mukaan. Joillakin poliklinikoilla on käytössä ns. kriisiaikoja, joihin ei tarvita varsinaista lähetettä, joten pelkkä soitto psykiatrian poliklikalle saattaa riittää. Muutoin hoitoon hakeutumiseen tarvitaan siis aina lähete. . Lähetteen voi kirjoittaa esimerkiksi työ- tai terveyskeskuslääkäri.
Psykiatrian poliklinikka tarjoaa neuvontaa, tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta. Ensimmäinen käynti on yleensä lääkärin vastaanotolla, mutta voi olla myös psykologin, sosiaalityöntekijän tai psykiatrisen sairaanhoitajan luona. Tutkimusvaiheessa selvitellään potilaan tilannetta ja voimavaroja ja tehdään yhdessä hoitosuunnitelma. Hoito voidaan toteuttaa poliklinikalla tai vaihtoehtoisesti muualla soveltuvammassa paikassa.
Psykiatrinen hoito voi sisältää yksilö-, pari- tai perhekeskusteluja tai erilaisia ryhmätapaamisia. Hoitoon liitetään tarvittaessa psykiatrinen lääkehoito. Psykiatrian poliklinikka ei tarjoa pitkää, tiivistä terapiaa.
Syömishäiriöyksikkö
Psykiatriakeskuksessa sijaitsee HUS:n syömishäiriöyksikkö, jossa on poliklinikan lisäksi päiväosasto ja 16-paikkainen avo-osasto.
Mitä poliklinikalla tapahtuu?
Syömishäiriöyksikköön hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Jonotusaika poliklinikalle on noin kuukauden. Ensimmäinen tapaamiskerta on useimmiten lääkärin vastaanotolla.Tarvittaessa voidaan sopia tapaamisia myös ravitsemusterapeutin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.
Päiväosasto on 8-paikkainen avo-osasto, jossa ollaan arkisin kello 8-16(18). Osastolla syödään aamupala, lounas ja välipala ja kahtena päivänä myös päivällinen. Iltapala jää siis joka päivä omalle vastuulle. Viikonloppuisin kaikki ateriat on tarkoitus syödä ateriasuunnitelmien mukaan kotona.
Päiväosastolle hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Jonotilanne on vaihteleva, joskus päiväosastolle voi päästä hyvinkin nopealla aikavälillä. Ennen ensimmäistä päiväosastopäivää sairastunut kutsutaan esihaastatteluun, jonka tarkoituksena on kartoittaa motivaatio ja omat tavoitteet hoidolle. Esihaastattelussa myös sovitaan hoidon aloittamispäivä ja mahdollisesti suunnitellaan myös alustavasti hoitojakson pituus.
Päiväosaston hoito perustuu pääasiassa vertaistukeen, jota toiset potilaat antavat. Lisäksi päivisin on erilaisia ryhmiä, kuten kuvataideryhmä ja ruoanvalmistusryhmä. Lisäksi on yksilötapaamisia ravitsemusterapeutin, lääkärin, omahoitajan ja mahdollisesti myös sosiaalityöntekijän kanssa.
Päiväosastolle ei periaatteessa oteta potilaita, joiden painoindeksi on alle 17, mutta poikkeuksiakin tehdään, mikäli sille on hyvät perusteet. Muutoin tämän rajan alittavat hoidetaan useimmiten ensin osasto 4:lla.
Osasto 4
Osasto 4 on 16-paikkainen avo-osasto, jossa tarjotaan kokonaisvaltaista hoitoa syömishäiriöihin sairastuneille yli 18-vuotiaille. Osastolle hakeudutaan lääkärin lähetteellä, jonka jälkeen sairastunut saa kutsun esihaastatteluun kuten päiväosastollekin.
Osaston vuorokausirytmi jaksottuu ruokailujen mukaan. Aamu alkaa aamupalalla, keskipäivällä lounas, välipala, päivällinen ja illalla iltapala. Ruokailujen välissä on erilaisia ryhmiä, joihin saa osallistua oman voinnin mukaan sovitusti. Osastojakson alussa ulkoilu- ja liikkumisluvat ovat usein hyvin rajatut, mutta vähitellen voinnin kohentuessa saa liikkumisiakin lisätä vähitellen. Osaston sisäpihalla voi käydä hieman jaloittelemassa ilman ulkoilulupia.
Osastolla käytetään vaiheittaista hoitomallia, johon sitoudutaan hoidon ensimmäisinä päivinä allekirjoittamalla hoitosopimus. Hoitosopimuksessa myös luvataan olla rikkomatta osaston pelisääntöjä. Osastolle tullessa aloitetaan vaiheesta 1, jolloin liikkuminen on rajoitettu minimiin ja ruokailuissa kaikki ruoka on annosteltu valmiiksi. Tässä vaiheessa potilas istuu yleensä hoitajan vieressä ruokapöydässä. 2-vaiheessa liikkumisvapauksia saatetaan lisätä hieman ja lisäksi ruokailutilanteissa potilas saa voidella itse margariinit leivälle ja kaataa maidon/piimän lasiin. 3-vaiheessa vastuuta lisätään entisestään – ruoan annostelu on nyt täysin omalla vastuulla, vaikka hoitajat kiertävätkin katsomassa että oikea määrä on otettu lautaselle. 4-vaiheessa potilas on jo useimmiten lähellä kotiutumista. Tällöin ruoka-annoksia ei enää tarkkailla ja pöydästä saa nousta kun on syönyt. Muissa vaiheissa pöydässä istutaan koko ruokailun ajan (30 min) tai kunnes kaikki ovat syöneet. 4-vaiheessa ulkoilut ovat usein melko vapaat.
Eri vaiheisiin liittyy erilaisia ryhmiä. 1- ja 2-vaiheissa pääsee osallistumaan mm. rentoutukseen, kuvataideterapiaan tai toiminnalliseen ryhmään sekä oman voinnin mukaan myös viikottaiselle retkelle. 1- ja 2-vaiheessa on myös oma keskusteluryhmä, samoin 3- ja 4-vaiheessa. Myöhemmissä vaiheissa on vielä lisäksi ruoanvalmistusryhmä, jossa yhdessä potilastovereiden kanssa valmistetaan ja syödään ateria.
Osastolla majoitutaan kahden tai kolmen hengen huoneisiin. Omia tavaroita saa tuoda mukaan ja osastolla oleillaan ihan omissa vaatteissa. Omia ruokia tai juomia ei saa tuoda (paitsi teetä ja kahvia, molempia mahdollisuus keittää). Osastolla on mahdollisuus pestä pyykkiä. Suihkut ja WC sijaitsevat käytävällä ja ovat siis yhteiskäytössä.
Osastolla ruokaillaan yhdessä muiden potilaiden ja muutaman hoitajan kanssa. Ruokailutilanteissa noudatetaan annettuja sääntöjä. Ruokailussa ei saa piilotella ruokia, ateria on pyrittävä syömään ruokailuun varatussa ajassa (n. 30 min) eikä ruokailun jälkeen saa käydä WC:ssä 30 minuuttiin. Jokaisen potilaan ruokamäärät on määritelty yksilöllisesti ravitsemusterapeutin kanssa, mutta pääsääntöisesti noudatetaan Syömishäiriöyksikössä suunniteltuja listamalleja Start, Advanced, Professional (ja President). Listoja voi siis jonkin verran muokata ravitsemusterapeutin kanssa. Pääsääntöisesti hoitoon tullessa täytyy olla valmis syömään vähintäänkin kala-kasvis- tai kana-kasvis -ruokavaliota. Vain poikkeussyistä saa täysin lihattoman ruokavalion. Muut erityisruokavaliot (allergiat, laktoosi-intoleranssi, keliakia) otetaan tietysti huomioon.
Viikottaisissa hoitokokouksissa (joihin osallistuu tavallisesti lääkäri ja omahoitaja, joka määräytyy hoidon alkuvaiheessa ja joka on ns. päävastuussa) käydään läpi kulunutta hoitoviikkoa ja mietitään ulkoilulupien lisäämistä/vähentämistä, ruokamäärien lisäämistä/vähentämistä ja mahdollisia lomia ja vaihemuutoksia. Hoitokokouksissa on mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoon ja kysyä lääkäriltä mieltä askarruttavista asioista. Hoitojakson aikana pidetään myös yksi tai kaksi tiimikokousta, johon osallistuu koko hoitotiimi osastonhoitajasta sairaalan ylilääkäriin. Näissä tapaamisissa keskustellaan hoidon suuremmista linjauksista, kuten hoidon kestosta ja jatkohoidosta ja tavoitteista.
Akuuttipsykiatrian osasto 11
HUSin akuuttipsykiatrian 12-paikkaisella osastolla on yksi syömishäiriötä sairastavalle varattu paikka. Osastolle otetaan yleensä vaikeampia tapauksia, joille hoito Syömishäiriöyksikössä ei ole ollut riittävää tai muutoin tehotonta. Osasto on suljettu.
Sairastaville
Ensimmäinen hoitokontakti on useimmiten oma terveysasema, mutta se voi myös olla yksityinen lääkäri tai työterveyslääkäri tai YTHS:n lääkäri, elämäntilanteesta riippuen.
Terveysasemat
Oman alueesi terveyskeskus on usein ensimmäinen paikka, josta lähteä aloittamaan hoidon metsästys. Varaa aika yleislääkärille tai mene päivystykseen.
Mistä tiedän mikä on terveysasemani?
Etsi oma terveysasemasi Helsingissä kotiosoitteesi perusteella
Vantaan terveysasemat
Espoon terveysasemat
Mitä käynnillä tapahtuu?
Kaikki terveyskeskuslääkärit eivät välttämättä ole kovin kokeneita psykiatrian alalla, joten pienenä varoituksen sanana älä hermostu/loukkaannu jos he eivät tunnu ymmärtävän tai ottavan vakavasti tilannettasi. Muista, että tämä on vain ensimmäinen askel hoitoon ja luota siihen, että tulevat lääkärit ovat asiantuntevampia.
Kerro lääkärille tilanteesi ja vointisi mahdollisimman rehellisesti, älä vähättele. Pyydä lähetettä psykiatrian poliklinikalle tai päivystykseen.
YTHS – Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö
YTHS on siis yliopistoissa opiskelevien terveydenhoitokeskus, jossa on myös oma mielenterveyspuolensa. YTHS:llä on toimipisteissä oma syömishäiriöihin erikoistunut tiiminsä. Tänne hakeudutaan YTHS:n yleislääkärin vastaanotolta tai soittamalla MT-puolelle itse.
MT-puolella tavataan yleensä kahta eri psykiatria ja yhtä psykologia ns. arviointijaksolla, jonka jälkeen pohditaan hoidon jatkosta.
Yksityiset lääkäriasemat ja työterveys
Mikäli taloudellinen tilanne mahdollistaa yksityisten lääkäripalvelujen käytön tai työterveyspalvelut ovat käytettävissä, kannattaa hyödyntää niitä. Lääkäreille saa useimmiten ajan paljon nopeammin kuin terveyskeskuksessa ja palvelun taso on usein huomattavasti parempaa. Yksityisiltä lääkäreiltä voi pyytää ihan samat lähetteet kuin terveysasemien lääkäreiltäkin.
Syömishäiriökeskus
Syömishäiriökeskus on yksityinen syömishäiriöihin erikoistunut klinikka. Keskus tarjoaa palveluita Helsingissä, joskin kaikkien kuntien asukkaat voivat näihin yksiköihin tietysti hakeutua. Helsingissä toimii polikliniikan lisäksi myös yksityinen osasto, jonne pääsee erityisesti kaupungin maksusitoumuksella.
Keskukselle hakeudutaan soittamalla sinne itse. Kutsu arvioivaan haastatteluun tulee noin muutamassa viikossa. Keskuksella voit tavata psykiatria, ravitsemusterapeuttia tai aloittaa terapian. Yksityisenä klinikkana nämä palvelut tietysti maksavat.
Psykiatrian päivystys
Akuuttia vastaanottotoimintaa on Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella Tammiharjun sairaalassa, Lohjan sairaanhoitoalueella Paloniemen sairaalassa, Porvoon sairaanhoitoalueella Porvoon sairaalassa sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueella Kellokosken sairaalassa, Vantaalla Peijaksen sairaalassa ja Espoossa sekä Kauniaisissa Jorvin sairaalassa.
Helsinkiläisten psykiatrinen päivystys ja psykiatriset sairaalapalvelut sijaitsevat Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Auroran sairaalassa, joka on auki 24 tuntia vuorokaudessa.
Milloin voin mennä päivystykseen?
Päivystykseen voi hakeutua siis milloin vain, missä kunnossa tahansa silloin kun hätä on akuutti. Päivystykseen ei tarvita lähetettä terveyskeskuksesta, joskin sellainen voi olla.
Mitä päivystyksessä tapahtuu?
Sairaanhoitaja haastattelee sinua, jonka jälkeen odotat hetken kunnes pääset lääkärin vastaanotolle. Yhdessä lääkärin ja sairaanhoitajan kanssa arvioitte, millaisen hoidon tarpeessa olet. Mikäli tilanne niin vaatii, voidaan vastaanotolta ohjata suoraan päivystysosastolle lepäämään, kunnes jatkohoidosta on sovittu. Lääkäri voi laittaa myös täältä kiireellisen lähetteen psykiatrian poliklinikalle.
ÄLÄ EPÄRÖI HAKEUTUA PÄIVYSTYKSEEN, MIKÄLI OLOSI KOTONA TUNTUU SIETÄMÄTTÖMÄLTÄ TAI TOIVOTTOMALTA!
Psykiatrian poliklinikat
Myös psykiatrian poliklinikoilla on jonkin verran päivystys- ja kriisiaikoja (ainakin Helsingissä). Psykiatrian poliklinikoita on ympäri kaupunkia ja sinun toimipisteesi määräytyy aina kulloisen asuinpaikkasi mukaan. Joillakin poliklinikoilla on käytössä ns. kriisiaikoja, joihin ei tarvita varsinaista lähetettä, joten pelkkä soitto psykiatrian poliklikalle saattaa riittää. Muutoin hoitoon hakeutumiseen tarvitaan siis aina lähete. . Lähetteen voi kirjoittaa esimerkiksi työ- tai terveyskeskuslääkäri.
Mistä tiedän mikä on poliklinikkani?
Helsingin psykiatrian poliklinikat
Espoon kaupungin mielenterveyspalvelut
Vantaan mielenterveyspalvelut
Mitä psykiatrian poliklinikalla tehdään?
Psykiatrian poliklinikka tarjoaa neuvontaa, tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta. Ensimmäinen käynti on yleensä lääkärin vastaanotolla, mutta voi olla myös psykologin, sosiaalityöntekijän tai psykiatrisen sairaanhoitajan luona. Tutkimusvaiheessa selvitellään potilaan tilannetta ja voimavaroja ja tehdään yhdessä hoitosuunnitelma. Hoito voidaan toteuttaa poliklinikalla tai vaihtoehtoisesti muualla soveltuvammassa paikassa.
Psykiatrinen hoito voi sisältää yksilö-, pari- tai perhekeskusteluja tai erilaisia ryhmätapaamisia. Hoitoon liitetään tarvittaessa psykiatrinen lääkehoito. Psykiatrian poliklinikka ei tarjoa pitkää, tiivistä terapiaa.
Syömishäiriöyksikkö
Psykiatriakeskuksessa sijaitsee HUS:n syömishäiriöyksikkö, jossa on poliklinikan lisäksi päiväosasto ja 16-paikkainen avo-osasto.
Mitä poliklinikalla tapahtuu?
Syömishäiriöyksikköön hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Jonotusaika poliklinikalle on noin kuukauden. Ensimmäinen tapaamiskerta on useimmiten lääkärin vastaanotolla.Tarvittaessa voidaan sopia tapaamisia myös ravitsemusterapeutin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.
Yhteystiedot:
Välskärinkatu 12, Helsinki
PL 590, 00029 HUS
Kanslian puhelinnumero: (09) 471 78140
Fax: (09) 471 78141
Päiväosasto
Päiväosasto on 8-paikkainen avo-osasto, jossa ollaan arkisin kello 8-16(18). Osastolla syödään aamupala, lounas ja välipala ja kahtena päivänä myös päivällinen. Iltapala jää siis joka päivä omalle vastuulle. Viikonloppuisin kaikki ateriat on tarkoitus syödä ateriasuunnitelmien mukaan kotona.
Päiväosastolle hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Jonotilanne on vaihteleva, joskus päiväosastolle voi päästä hyvinkin nopealla aikavälillä. Ennen ensimmäistä päiväosastopäivää sairastunut kutsutaan esihaastatteluun, jonka tarkoituksena on kartoittaa motivaatio ja omat tavoitteet hoidolle. Esihaastattelussa myös sovitaan hoidon aloittamispäivä ja mahdollisesti suunnitellaan myös alustavasti hoitojakson pituus.
Päiväosaston hoito perustuu pääasiassa vertaistukeen, jota toiset potilaat antavat. Lisäksi päivisin on erilaisia ryhmiä, kuten kuvataideryhmä ja ruoanvalmistusryhmä. Lisäksi on yksilötapaamisia ravitsemusterapeutin, lääkärin, omahoitajan ja mahdollisesti myös sosiaalityöntekijän kanssa.
Päiväosastolle ei periaatteessa oteta potilaita, joiden painoindeksi on alle 17, mutta poikkeuksiakin tehdään, mikäli sille on hyvät perusteet. Muutoin tämän rajan alittavat hoidetaan useimmiten ensin osasto 4:lla.
Osasto 4
Osasto 4 on 16-paikkainen avo-osasto, jossa tarjotaan kokonaisvaltaista hoitoa syömishäiriöihin sairastuneille yli 18-vuotiaille. Osastolle hakeudutaan lääkärin lähetteellä, jonka jälkeen sairastunut saa kutsun esihaastatteluun kuten päiväosastollekin.
Osaston vuorokausirytmi jaksottuu ruokailujen mukaan. Aamu alkaa aamupalalla, keskipäivällä lounas, välipala, päivällinen ja illalla iltapala. Ruokailujen välissä on erilaisia ryhmiä, joihin saa osallistua oman voinnin mukaan sovitusti. Osastojakson alussa ulkoilu- ja liikkumisluvat ovat usein hyvin rajatut, mutta vähitellen voinnin kohentuessa saa liikkumisiakin lisätä vähitellen. Osaston sisäpihalla voi käydä hieman jaloittelemassa ilman ulkoilulupia.
Osastolla käytetään vaiheittaista hoitomallia, johon sitoudutaan hoidon ensimmäisinä päivinä allekirjoittamalla hoitosopimus. Hoitosopimuksessa myös luvataan olla rikkomatta osaston pelisääntöjä. Osastolle tullessa aloitetaan vaiheesta 1, jolloin liikkuminen on rajoitettu minimiin ja ruokailuissa kaikki ruoka on annosteltu valmiiksi. Tässä vaiheessa potilas istuu yleensä hoitajan vieressä ruokapöydässä. 2-vaiheessa liikkumisvapauksia saatetaan lisätä hieman ja lisäksi ruokailutilanteissa potilas saa voidella itse margariinit leivälle ja kaataa maidon/piimän lasiin. 3-vaiheessa vastuuta lisätään entisestään – ruoan annostelu on nyt täysin omalla vastuulla, vaikka hoitajat kiertävätkin katsomassa että oikea määrä on otettu lautaselle. 4-vaiheessa potilas on jo useimmiten lähellä kotiutumista. Tällöin ruoka-annoksia ei enää tarkkailla ja pöydästä saa nousta kun on syönyt. Muissa vaiheissa pöydässä istutaan koko ruokailun ajan (30 min) tai kunnes kaikki ovat syöneet. 4-vaiheessa ulkoilut ovat usein melko vapaat.
Eri vaiheisiin liittyy erilaisia ryhmiä. 1- ja 2-vaiheissa pääsee osallistumaan mm. rentoutukseen, kuvataideterapiaan tai toiminnalliseen ryhmään sekä oman voinnin mukaan myös viikottaiselle retkelle. 1- ja 2-vaiheessa on myös oma keskusteluryhmä, samoin 3- ja 4-vaiheessa. Myöhemmissä vaiheissa on vielä lisäksi ruoanvalmistusryhmä, jossa yhdessä potilastovereiden kanssa valmistetaan ja syödään ateria.
Osastolla majoitutaan kahden tai kolmen hengen huoneisiin. Omia tavaroita saa tuoda mukaan ja osastolla oleillaan ihan omissa vaatteissa. Omia ruokia tai juomia ei saa tuoda (paitsi teetä ja kahvia, molempia mahdollisuus keittää). Osastolla on mahdollisuus pestä pyykkiä. Suihkut ja WC sijaitsevat käytävällä ja ovat siis yhteiskäytössä.
Osastolla ruokaillaan yhdessä muiden potilaiden ja muutaman hoitajan kanssa. Ruokailutilanteissa noudatetaan annettuja sääntöjä. Ruokailussa ei saa piilotella ruokia, ateria on pyrittävä syömään ruokailuun varatussa ajassa (n. 30 min) eikä ruokailun jälkeen saa käydä WC:ssä 30 minuuttiin. Jokaisen potilaan ruokamäärät on määritelty yksilöllisesti ravitsemusterapeutin kanssa, mutta pääsääntöisesti noudatetaan Syömishäiriöyksikössä suunniteltuja listamalleja Start, Advanced, Professional (ja President). Listoja voi siis jonkin verran muokata ravitsemusterapeutin kanssa. Pääsääntöisesti hoitoon tullessa täytyy olla valmis syömään vähintäänkin kala-kasvis- tai kana-kasvis -ruokavaliota. Vain poikkeussyistä saa täysin lihattoman ruokavalion. Muut erityisruokavaliot (allergiat, laktoosi-intoleranssi, keliakia) otetaan tietysti huomioon.
Viikottaisissa hoitokokouksissa (joihin osallistuu tavallisesti lääkäri ja omahoitaja, joka määräytyy hoidon alkuvaiheessa ja joka on ns. päävastuussa) käydään läpi kulunutta hoitoviikkoa ja mietitään ulkoilulupien lisäämistä/vähentämistä, ruokamäärien lisäämistä/vähentämistä ja mahdollisia lomia ja vaihemuutoksia. Hoitokokouksissa on mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoon ja kysyä lääkäriltä mieltä askarruttavista asioista. Hoitojakson aikana pidetään myös yksi tai kaksi tiimikokousta, johon osallistuu koko hoitotiimi osastonhoitajasta sairaalan ylilääkäriin. Näissä tapaamisissa keskustellaan hoidon suuremmista linjauksista, kuten hoidon kestosta ja jatkohoidosta ja tavoitteista.
Akuuttipsykiatrian osasto 11
HUSin akuuttipsykiatrian 12-paikkaisella osastolla on yksi syömishäiriötä sairastavalle varattu paikka. Osastolle otetaan yleensä vaikeampia tapauksia, joille hoito Syömishäiriöyksikössä ei ole ollut riittävää tai muutoin tehotonta. Osasto on suljettu.
HYKS Psykiatriakeskus
Punatiilitalo, 2. krs.
Välskärinkatu 8, Helsinki
Postiosoite: PL 590, 00029 HUS
Kanslian puhelinnumero: (09) 471 63688